Lapsen silmin näkee lähelle,
iloisen keijun tanssimassa
pöytäliinan sinisellä raidalla.
Lapsen korvin kuulee kaukaa
enkelten naurun taivaalla.
 
Vanhan viisaan miehen silmät.
lempeät ja rakastavat,
kaipaavat ja odottavat.
Ne näkevät läpi turhan,
kohti olennaista ne katsovat.
 
Vain kyyninen katse minulle jäi.
Tyhjä tuoli, ei viisasta vanhusta,
hylätty tutti ilman mussutusta,
piha jonka kesävieraat ovat jättäneet,
liina, kohta syksyn sateesta musta.

 

Vastaus runotorstain 137. haasteeseen.