demetrius
16.10.2011 - 19:08

Olen nähnyt putkimiehen hymyn raikkaan koillispuhurin puhaltaessa ja ilta-auringon kullatessa järveä viimeisillä säteillään. Ihmekös tuo kun parhaista parhain kalakaverini on putkimies, tosin tyly sellainen, mutta aina kala hymynhäivän saa tylynkin miehen suupieleen nousemaan. Eikä vain häivää vaan ison kuhan noustessa Saimaan syvyyksistä kalamies, olkoonkin sitten putkimies, hymyilee kuin jakoavain. Itse asiassa luulen, etteivät putkimiehet käytä jakoavaimia vaan putkitonkeja. Mutta tuntuisi kummalliselta väittää jonkun hymyilevän kuin putkitongit. Tai kuin viemärirassi, se olisi vielä oudompaa.

Minä en ole putkimies, enkä tylykään. Kalamies kuitenkin olen, siksi pienenkin kalan tullessa hymyilen kuin pullokuonodelfiini. Puhumattakaan siitä kun verkkooni tarttui ihka oikea merihevosella ratsastava merenneito, kaskelottikin olisi kadehtinut sitä hymyä. Mutta siitä en kerro sen enempää, kell’ merenneito on, hän merenneidon kätkeköön. Pullokuonodelfiiniä olen hämärätunnin sinisinä hetkinä pohtinut ja tullut siihen tulokseen että sen leveä hymy johtuu juuri runsaasta kalasaaliista. Mistäpä muustakaan.

Hymyillään, yhdessä delfiinien ja putkimiesten kanssa. Maailma on hieno ja kaunis paikka.

 

Pakinaperjantai #255

 

 

Kategoria: Pakinaperjantai 17 kommenttia Kommentoi
Hymyilevä eläkeläinen kirjoitti 16.10.2011 - 21:08
Pakko tuommoisen miehen kanssa on hymyillä. Ja jos vielä putkimies on matkassa niin siitä vasta soppa syntyy (jos tulee kaloja).
isopeikko kirjoitti 16.10.2011 - 21:37
Voihan se pullokuondelfiini tietää, missä ne vedenneidot käyvät rimpsalla, ja hymyilee siksi :)
arleena kirjoitti 16.10.2011 - 23:20
Onnittelut merenneidosta. Kalasaaliista onnittelen myös, taitaa olla putkimiehelläkin osuutta asiassa.
Nils- Aslak kirjoitti 17.10.2011 - 19:51
"Mikäs tässä, valmiissa maailmassa", oli ainakin Lapissa ennen vanhempien ihmisten vastaus kysymykseen "mitä kuuluu". Nyt se on enemmän totta kuin milloinkaan, mutta ei sitä itsekään aina muista asioiden hyvää tilaa, vaikka käytänkin usein tuota sanontaa.
Kaisa kirjoitti 18.10.2011 - 09:25
Juuri putkimiehet aiheuttavat hymyä lähimmäisten suupieliin kareilemaan.
Vieläpä silloinkin, kun ei hymyilyttäisi.
Vieläpä silloinkin, kun itkettää.
Putkimiehet ovat krantusti puhuteltavia suuria persoonia. Niin saavatkin olla.
Suu messingillä ja kieli keskellä on heille asia ajettava.
Koskako ehtisivät? Koskako joutaisivat?
Maailma olisi todella hymytön ilman putkimiehiä.
Putkimiehiä on liian vähän, mutta...silloinhan, ah silloinhan hymysiä on enämmän!!!
Aamun usva-auermien liuetessa tiehensä huomailen:maailma on hieno, kaunis paikka.
Mk kirjoitti 18.10.2011 - 20:15
Kerran miekin olen nähnyt putkimiehen hymyilevän leveästi.
Talvella, enkä pilkillä vaan pulkkakyytiä tarjotessani.
Putkimiehet taitavat tarvita joskus kunnon vasta-ainekuureja jatkuvasti viemäreitä rassatessaan.
Sokea kana kirjoitti 19.10.2011 - 08:16
Mistäpä muustakaan. Vaikka pullokuonodelfiinin ja merenneidon yhteinen märkä tausta on hyvä juttu, ne ne varmaan yhteen soppii, huomenna jne.
kleopatra kirjoitti 19.10.2011 - 09:35
Päijänteen maisemat vaihtuivat Saimaan rannoille joksikin aikaa...aika näyttää onko sateenkaaren pää saaressa vai rannalla vai molemmissa..muikkuverkot laskettu ja saunottu kirkkaan tähtitaivaan alla..elämä on kaunista ja ihanaa..kun vaan vettä on tarpeeksi ympärillä..
Vallaton mummeli kirjoitti 19.10.2011 - 22:18
Voi, mikä aloitus! Pakko jatkaa lukemista. Muisto, jo pelkkä ajatus kalasta - ooh kuhasta - nosti suupielet kohti korvia. Ei ihme, että tylyn putkimiehenkin. Minä en nyt siitä merenneidosta niin, mutta siika verkossa ei ensinkään saa hymyä sammumaan, ei edes soutumiehen (lue soutunaisen).

Oi, ja nyt kun oikein jäin muistelemaan, niin isäni oli putkimies ja innokas kalamies. Hän ei kylläkään ollut tyly. Tämä minun isäputkimies oli vapaa-aikanaan puutarhuri, kompostoiva puutarhuri. Voisiko sanoa, että hymyilee kuin komposti. Tuntuu aika oudolta sekin, mutta hyvä komposti, kaikki ihanat muistot, delfiinit, putkimiehet ja kaunis maailma. Saanen yhtyä hymyilevien joukkioon.
Tyly Duunari kirjoitti 20.10.2011 - 20:24
Hymyilee, miltei hiki silmännurkas. Kiitti viimesest!
Lastu kirjoitti 21.10.2011 - 21:47
Jäin pitkäksi toviksi siihen kohtaan mistä ei nyt sen enempää. Kerron kuitenkin, että mielikuvitus laukkaa, mutta laukatkoon, sillä hyvät ovat ympyrät ja tunnelmat. Ja teot niin somat ja mielenkiintoiset, kauniissa maailmassa.

Lisään sananparsikokoelmiini: hymyilee kuin viemärirassi. Tykästyin niin. Onkohan se merkki... :D

Usva kirjoitti 21.10.2011 - 23:02
Hieno tarina ja hauskoja vertauksia olet löytänyt.
Minäkin näin vilaukselta oman merenpoikani. Oli se niin hieno kokemus, että oli pakko kertoa taas kerran. En ole niin "itsekäs" kuin sinä :-D

Nyt minut on ankkuroitu vuodeksi tässä näkyvään osoitteeseen. Katsotaan, onko riittävä ankkuri tällä kertaa :-DDDD
Kutis kirjoitti 22.10.2011 - 20:49
Ooh, voi kun kertoisit merenneidosta edes oliko sillä suomuja, oliko se peukalon mittainen, hymyilikö se takaisin?? :)

Onneksi ei ole putkimiestä näkynyt aika päiviin. Se kun ei tiedä hyvää. Viimeksi kun näin putkimiehen, kaveri oli porannut remppaamastamme kämpästä kuumavesiputkeen reiän ja vettä suihkutti - no niin - ihan kautta linjan kellarikerrokseen asti.
Putkimies ei hymyillyt, mutta kun se siitä 7 minuutin työstään laskutti halvatun monta, monta satasta, varmana hymyili sen jälkeen. Mutta siksi juuri en välittäisi putkimiehen hymyä nähdä. Hymyilköön itsekseen. Jossain muualla.
kleopatra kirjoitti 23.10.2011 - 15:44
Merenneidon suomut kiiltelevät kuunvalossa hopeisina ja sateenkaaren väreissä.Merenneidot ovat herkkiä otuksia eikä ne mielellään näyttäydy ..joskus joku onnekas kalamies (tietyssä sieluntilassa) saattaapi ikäänkuin puolivahingossa törmätä neitoon.Seireeni laulullaan hurmaa kalastajan ja saa tämän hetkeksi unohtamaan arkisen aherruksensa ja saattaa jopa sotkeentua verkkoihinkin ellei kalastaja osaa varoa.
Jännittäviä kalareissuja Saimaan rannalle...joita vain tähdet ja kuu valaisee..
Deme kirjoitti 23.10.2011 - 20:12

Hymyilevä. Ei ole pakko hymyillä, mutta aina se kannattaa =)

Peikko. Voipi olla, delfiini on viisas eläin.

Kiitos, Arleena.

Nils-Aslak. Niin se on.

Kaisa. Niin paljoa aihetta hymyyn, putkimiehillä ja asiakkaillaankin.

Deme kirjoitti 23.10.2011 - 20:53

Mk. Saimaan vesi on hyvä vasta-aine vaikka mille, ei kuitenkaan sisäisesti nautittuna ainakaan täällä Pien-Saimaalla.

Skana. =D

Kleopatra, merenneitoni, seireenini...

Vallaton. Kompostit ovat kivoja, tänä syksynä jättimelonit kasvoivat 15-kiloisiksi, kompostiin haudatuilla kalanperkeillä oli varmaan osuutta asiaan.

Tyly. Hyvä kun kelpasivat, joku raja se on särjensyönnissäkin sen järkeä kasvattavasta vaikutuksesta huolimatta.

Deme kirjoitti 23.10.2011 - 21:08

Lastu. J Karjalaisen sanoin
Uu laa laa laa ulappaa, aallot laivaa keinuttaa.
Laa laa laa laa pinnan alla meillä oli hauskempaa.
Merenneitoni ja minä.

Usva. Olen huomannut että usva saapuu usein yllättäen ja katoaa yhtä yllättäen tuulenvireen myötä =)

Kutis. Se hymyilee suloisella suppusuullaan, ja sen hymy on varmasti paljon ihanampi kuin laskua rustaavan putkimiehen ;-)

Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code