Murre on kaunista puhuttua kieltä, kirjoitettavaksi sitä ei ole tarkoitettu. Tosin on muutamia oikein hienoja murreblogeja mutta minulta murteen kirjoittaminen ei luonnistu. Itse asiassa luulen että karjala sopiikin kirjoitettavaksi paljon huonommin kuin savo tai pohjalaismurteet, tosin en tätä luuloa pysty mitenkään perustelemaan. Tämä haastekaan ei tuntunut ollenkaan minulle sopivalta, enemminkin naisten jutulta. Joten, oli ihan pakko. 
 
Haasteena on kertoa omakielisesti tarina johon sisältyy seuraavien lauseiden viesti:
 
* Siskoni punainen mekko mahtuu myös minulle.
* Tarvitsetko apua kirjoitustehtävässä, jonka maantiedon opettaja antoi?
* Hyvä on, tehdään niin kuin sinä ehdotit.
* Isäni äiti kertoi hakevansa meidät noin kello 17.45.
* Matkustinkin Helsinkiin linja-autolla, koska myöhästyin junasta.
* Oletko nähnyt missään isoveljeni matkapuhelinta.
* Ostitko sen hameen, jonka näimme viime viikolla Hennes&Mauritzista?
 
Seuraava on kahden kuvitteellisen henkilön käymä kuvitteellinen vuoropuhelu, ja kaikki mahdolliset yhtymäkohdat todellisuuteen ovat silkkaa sattumaa. Näistä mielikuvitushenkilöistä toinen asuu Etelä-Karjalassa ja toinen on hänen Helsinkiin muuttanut veljensä, joka ei kuitenkaan ole murrettaan onneksi kadottanut.


Deme, mukava nähä siuta ja tervetuloo Helsinkii. Mut mis sie oikei viivyit, junaha tuli jo kaks tuntii sitte, mie oon oottanu tääl asemapaaris siit asti?
 
Kato, velipoika, terppa. Mie tulinkii linjurilla ku mie myöhästyij junasta.
 
Aijaa, no hyvä. Mut oot sie ihan tärähtäny? Mitä vaste siul on päällä mekko?
 
Noku miu piti vaa tarkistaa et mahtuuko siskolika punane leninki miun päälle. Ja mahtu se, iha hyvi, kato vaikka.
 
Mut eihä siul ees oo siskoja, ei ainuttakaa. Meit ov vaa viis veljestä, ja kaks tusinaa serkkuu. Oot sie nyt iha kunnossa?
 
Joo, ei täs mitää. Mut tarviit sie apuu siin maantiion open antamassa kirjotustehtävässä?
 
Kuule Deme, miu muistaaksei siit on jo neljäkymment vuotta ku meil oli viimeeks mantsaa. Pitäsköhä siu käyä vähä haastelemas työterkkarin kanssa, mie luulen et siul on nyt pöönoutti? Tai ehkä onkii parempi et mennää suoraa polille, vaikka iha saman tien.
 
No hyvä on, tehää sit sillee ku sie sanot. Myö saahaa kyytikii, mummi lupas hakee meiet varttii vaille kuus.
 
Mummi? Hakee? Mie en nyt tiie mite mie tän siul kertosim mut meie mummi ei oo enää elossa, ei oo ollu pitkää aikaa.
 
Ai nii, tosiaa. Mut ostit sie sen hamee mikä myö nähtii viime viikolla Kekäleessä?
 
No en tosiaa ostanu, enkä mie ymmärtäny miks siekää sitä kattelit. Mut nyt mie alan ymmärtää. Hameet ei kuitenkaa oo miun juttu ja miust ois iha mukavaa jos siekää et käyttäs niit näi julksil paikoil. Jossai Imatral on tietysti eri juttu, neoj jo tottunu.
 
No hyvä o, mie otan tään pois heti.
 
Älä missää nimessä nyt täällä rupee riisumaa, jou’utaa muute viel putkaa kumpikii.
 
No sie se et osaa päättää mitä sie tahot. Mut miehä lupasin soittaa kotii ku mie oon peril, mie otin mukaa isovelje kännykä ku miu oma o hukassa. Mut nyt mie en löyvä sitä, oot sie sattunu näkemää sitä missää?
 
Ai menit sitte Mati kännykänkii hukkamaa. Älä nyt sitä eti, mennää nopeesti pois täältä, mie luulen et nuo rakkarinalut tirvasee kohta meitä nenää.