Kevään valo on ankara, paljastava. Likainen maa, kova kivi. Punainen. Veri, kuolemaksi. Meidän takiamme vuodatettu.
 
Kuitenkin... valon siivin katse nousee, kurottuu korkeuksiin. Taivaan sinessä aamun kiuru.  Auringon syleilyssä hehkuva kupoli risteineen. Veri, elämäksi. Meidän edestämme vuodatettu.