Nuorempana halusin palavasti palkkarengiksi. Innoittajana oli Ressu, tuo suuri filosofi, joka lupautui Tellulle palkkarengiksi ilman palkkaakin kunhan vain saa lauantai-iltapäivät vapaaksi että pääsee kaupunkiin muiden palkkarenkien kanssa juomaan inkivääriolutta.
 
Elämä opettaa, huomasin ennen pitkää että rahan edestä raatava palkkarenki olen munaskuita myöten. Enkä edes pidä inkiväärioluesta. Minkäs teet. Rengin elämä on kuormien kantamista, karjalanpiirakkansa syömistä otsa hiessä. Onneksi sentään vapaita lauantai-iltapäiviäkin, olut inkiväärillä tai ilman.

Olkoon niin. You gotta serve somebody lauloi Dylankin. Olen renki, vieläpä raharenki. Mutta rahan renki en tahdo olla.
 
 
 
Karhut: Veijo Rönkkönen (1944-2010)

 
Pakinaperjantai #236: raharenki