Kulkijaa kutsuu taas kapea tie,

innolla aloitan matkan.

Kukkulan takana onnenmaa lie,

ellei niin kulkua jatkan.

Kuningas kulkurein mielessäin oon,

käätyinä harmaja reppu.

Kruununkin viskata voin tunkioon,

lakkia kantaa tää heppu.

Tarvonta jalkoja turvottaa, vaan

levosta nauttiihan polla.

Parempi polkuaan taivaltaa kuin

valmiina perillä olla.
  

 
  
Runotorstain 171. haaste: matkan varrella